Oletko tullut ajatelleeksi että hyvät unet voivat alkaa oikeastaan heti aamusta?
Säännöllinen rytmi helpottaa nukahtamista ja auttaa nukkumaan hyvin. Kannattaa siis herätä aina suurin piirtein samaan aikaan eikä rytmiä kannata kääntää päälaelleen viikonloppuisinkaan.
Hauska herätyskello – käytin aikoinaan laulavaa Muumi herätyskelloa – voi piristää aamun aloitusta kummasti. Tai ehkä haluat herätä klassisen musiikin siivittämänä?
Suomessa asuessani käytin talvisin sarastusvaloa, eli herätyskelloa joka ennen herättämistä lisäsi hiljalleen valoa. Olikin ihanaa herätä luonnollisesti valon lisääntymiseen pilkkopimeässä päälle pärähtävän vekkarin sijaan.
Sopiva ateriarytmi ja itselle sopiva ruokavalio pitävät huolta terveydestä monin tavoin. Ruoka on polttoainetta! Jos keho käy kehnosti tai kierroksia kertyy jatkuvasti liikaa, voi olla tarvetta tarkastella myös ravitsemusasioita.
Jos töiden jälkeen tuntuu siltä että pakko rohjahtaa sohvalle, olisiko hommia mahdollista tauottaa eri tavoin?
Voisiko lounastauolla käydä happihyppelyllä tai vetää hikitreenit heti töitten jälkeen? Kunnon treenin jälkeen ei takuulla nukuta!
Jos päikkärit on pakko nukkua, pidä huolta etteivät ne venähdä torkkuja pidemmäksi!
Liikunta on toki aina hyväksi, mutta rankemmat treenit kannattaa tehdä hyvissä ajoin ennen nukkumaan menoa.
Rauhallinen kävely, rentouttava jooga tai muu rauhallinen liikunta auttaa myös mielen rauhoittamisessa ja sitä kautta levolle laskeutumisessa.
Huolien täyttämään mieltä voi keventää myös päiväkirjan sivuille tai esimerkiksi siirtää ajatuksia miellyttävämpiin asioihin kiitollisuuspäiväkirjan avulla.
Pieni iltapala voi auttaa saamaan unen päästä kiinni. Kaurapuuro, ruisleipä tai vaikka luonnonjogurtti granolalla ja vähäsokerisella lempihillolla voi tarjota rauhallisen siirtymähetken joka valmistaa mukavasti unille.
Raskaita aterioita, kofeiinipitoisia juomia ja alkoholia kannattaa välttää. Vaikka pieni lasillinen viiniä saattaakin auttaa rentoutumaan, vaikuttaa alkoholi aina elimistöä kuivattavasti ja tekee unen laadusta huonompaa.
Iltapalasta voi tehdä myös pienen rituaalin.
Tavat luovat turvallisuutta ja koska pitkälti arjessa toimimme hieman automaattiohjauksella joka tapauksessa, tässä kohden se on on vain hyväksi. Kehomme alkaa automaattisesti laskeutua tunnelmaan sen tunnistaessa tietyt tunnusmerkit. Joskus siis rutiinit ovat enemmän kuin hyväksi!
Rituaali virittää iltapalan ja sen valmistelun astetta juhlavammaksi. Miksi emme tekisi pienistä, arkisista asioista juhlaa?
Sytytä kynttilä, kata kauniisti, asettele harkiten ja syö tiedostaen. Aisti, nauti, kiitä. Läsnäolon voimasta ei kai koskaan voi puhua liikaa.
Vaihda tv- tai puhelimen selaaminen rentouttavan kirjan tai lehden lukemiseen tai musiikin kuunteluun. Ammattikirjallisuuden ja jännittävän dekkarin lukeminen saattaa karkottaa väsymyksen hyvinkin tehokkaasti, joten hyvä iltalukeminen voi olla jopa vähän tylsää.
Jos et tunne oloasi väsyneeksi, älä pakota itseäsi nukkumaan.
Ehkä opettelet virkkaamaan tai kutomaan (vaikka vain suoraa pötköä, kaulaliinoille on aina käyttöä), kirjoita päiväkirjaa, kokeile rauhoittavia hengitysharjoituksia joihin on yhdistetty käsien liike, piirrä tai maalaa ilman tavoitteita. Mitä enemmän päästät irti nukkumisen ajattelusta, sitä helpompi on nukahtaa. Ei sitä turhaan sanota että saat sen mistä luovut!
Jos heräät yöllä, kellon katsominen ei välttämättä ole paras vaihtoehto.
Puhelimen selaaminen ei ainakaan. Jos huomaat tietyn ajatuksen valvottavan, kirjaa se ylös. Jos se tuntuu aamulla ihan höpöltä, voit silputa sivun tai tuikata takkaan. Kaikkea ei tarvitse säästää. Silppuaminen voi auttaa myös irtipäästämisessä, helposti keräämme itseemme ajatuksia ja tuntemuksia jotka kuormittavat arjessa turhaan.
Unettomuus on yllättävän yleistä. Lääkkeettömän hoidon puolesta liputtavana (aina kun se vain suinkin on mahdollista!) kiinnostuin univalmentajista ja otinkin asian tiimoilta yhteyttä Terveystaloon.
“Terveystalon univalmentajilla on pohjakoulutuksena pääsääntöisesti työterveydenhoitajan tai sairaanhoitajan tutkinnot. Näiden lisäksi he ovat käyneet Terveystalon, Työterveyslaitoksen tai Uniliiton univalmennuskoulutuksen.
Univalmentajien käyttö Suomen mittapuulla vielä suhteellisen vähäistä, osittain tiedon puutteen ja aikaisemman palvelutarjonnan puutteen takia.
Unettomuuden lääkkeettömästä hoidosta (CBT-i) on parasta näyttöä unettomuuden hoidossa. CBT-i:llä eli unettomuuden kognitiivisbehavioraalisella terapialla saamme kaikkein pysyvämpiä tuloksia.
Merkittävään osaan työterveyssopimuksista kuuluukin univalmennus. Univalmennusta on tarjolla myös yksityisasiakkaille.”
Kiitos vastauksista ulkoisen viestinnän ja mediasuhteiden johtaja Anne Alarotu ja uneen erikoistunut yleislääkäri Eevert Partinen.
janinaslounge.com 