Meillä ollaan oltu kasvissyöjiä kohta vuosi. Tai oikeastaan mies on. Lautaselleni on alkanut päätyä kalaa.
Kuten hieman iäkkäämmille tuttaville on tullut useamman kerran selvennettyä – emme syö mitään millä on silmät tai isä ja äiti. Olen ollut kasvissyöjä usemman kerran elämäni aikana, erinäisiä jaksoja ja milloin mistäkin syystä. Tämä jakso alkoi miehen ilmoituksesta ryhtyä lakto-ovo-vegetaristiksi. Mieheni on ollut perinteinen pihvinpurija, mutta erittäin eläinrakkaana hänelle tuli mitta täyteen tuotantoeläinten huonoa kohtelua ja hieman yli viisikymmentä mittarissa kaiketi myös terveydelliset aspektit painoivat päätöksen teossa.
Itse olin syönyt punaista lihaa muutoinkin jo hyvin vähän ja jatkuva kanan syöminen (Espanjassa ei puhuta broilerista) alkoi tökkiä. Olen aina rakastanut maukasta kasvisruokaa ja täällä äyriästen kuorruttamien paellapannujen ja porsaspaistien maassa ikävöinkin suuresti Porvoossa olevan Ani´s Cafen hersyvää salaattipöytää ja päivittäisiä lounasruokia jotka todellakin ovat vertaansa vailla! Meille kasvissyöjiksi kääntyminen oli siis varsin helppoa, vaikka miehen vuosi sitten tekemä päätös tulikin hieman yllättäen. Yhdyin päätökseen mielihyvin, mutta nyt – lähes vuotta myöhemmin lautaselleni alkanut päätyä kalaa ja todennäköisesti kohta myös luomulihaa.
Miksi?
Koska en ole koskaan syönyt niin epäterveellisesti kuin viimeisen vuoden aikana. Espanjassa kasvisruokavalion noudattaminen ei todellakaan ole yhtä helppoa kuin Suomessa, mutta en suinkaan väitä etteikö asiaan todella aikaa käyttämällä voisi terveellistä ruokavaliota itselleen koostaa, paitsi jos sattuu kärsimään ärtyvän suolen oireyhtymästä kuten minä. Kyseisestä viheliäästä ongelmasta kärsivät tietävät että ruokalista on suhteellisen rajoitettu ja aina rajoittaminenkaan ei riitä.
Viimeisen vuoden aikana olen syönyt enemmän pizzaa ja ranskalaisia kuin koko elämäni aikana yhteensä. Olen kärsinyt jatkuvista vatsavaivoista ja tuntenut oloni erittäin tukalaksi. Olen kärsinyt tuskallisista turvotuksista, iho-ongelmista ja kehon koostumuksen muutoksesta. Suolentoiminta on muuttunut ennalta-arvaamattomaksi ja ilmavaivat ovat varmasti aiheuttaneet jonkin sortin ilmastonmuutosta.
Ärtyvän suolen oireyhtymä ja kasvisruokavalio Espanjassa jossa Nyhtökaurasta ei ole kuultukaan – on työssäkäyvälle ihmiselle lähes mahdoton yhtälö – jos tavoitteena on mahdollisimman terveellinen ja monipuolinen ruokavalio.
Oireyhtymän vuoksi elimistöni sietää erittäin huonosti soijasta tai muista papukasveista tehtyjä ‘lihankorvikkeita’ ja ilman niitä proteiinin saanti jää erittäin niukaksi. Olen käyttänyt maitototuotteita ja kananmunia mutta hyvin vähäisessä määrin, en erityisesti pidä kananmunasta, eikä ns. maitoproteiinituotteita ole Espanjassa saatavilla samaan tapaan lainkaan kuin Suomessa, tai jos on, niin ne ovat täynnä sokeria tai turhia lisäaineita. Perusmarketin valikoima on Suomeen verrattuna hyvin suppea.
Jos siis proteiinilähteistä jää pois eläinkunnan tuotteet ja pavut, herneet sekä linssit lähes kaikissa muodoissaan – ovat vaihtoehdot vähissä. Monet pähkinät ja tietyt vihanneksetkin aiheuttavat kivuliaita vaivoja, joten lautaselle on sitten päätynyt helposti pizzaa, pastaa tai perunaa. Hengissä pysyy, ei satu vatsaan, mutta eipä edistä terveyttäkään millään tavoin. Proteiinin puutteessa ja verensokerin syöksykierteessä ollaan sitten hetken päästä etsimässä suklaata. Olen aiemmin kirjoittanut aiheesta Miksi kasvissyöjä lihoo ja juuri nyt olen malliesimerkkinä itse!
Rakkaudesta ruokaan ja ravintovalmentajaksi opiskellessani olen sen verran perehtynyt aiheeseen että tiedän mistä puhun. Ja toki juuri nyt puhun vain itsestäni. Toki – voisin käyttää päiväni suruuttelemalla erilaisia hamppuproteiinilla ja viherjauheilla höystettyjä smoothieita, tehdä kasvismehuja ja taikasoseita, käyttää jatkuvasti vatsaa hoitavia ja ruoansulatusta edistäviä valmisteita – mutta haluaisin pureskella ruokani, käyttää suurimman osan päivästäni muihin askareisiin, olla jatkuvasti miettimättä voinko syödä jotain vain en, sekä ennen kaikkea, syödä mahdollisimman tavallista ruokaa joka edistää terveyttäni. Valitettavasti moni vegaani- tai kasvispuolivalmiste on täynnä kaikkea muuta kuin terveyttä edistäviä ainesosia.
Lautaselleni siis päätyy jatkossakin runsaasti kasviksia, mutta yhä useammin myös kalaa ja todennäköisesti jossain määrin myös luomulihaa. Kunnioitan omaa kehoani ja koen että tunnen sen melkoisen hyvin. Ilman ärtyvän suolen oireyhtymää valitsisin varmasti toisin. Liputan ehdottomasti edelleen kasvisruokavalion ja vegaaniudenkin puolesta, mutta henkilökohtaisesti en ole valmis laittamaan eettisyyttä oman hyvinvointini edelle.
Se, miksi asiasta halusin avautua, johtuu siitä että tiedän joogaopettajia jotka ottavat voimakkaasti kantaa vegaaniuden puolesta ja omaltakin osaltani podin huonoa omaatuntoa siitä että joudun luopumaan joogafilosofian mukaisesta, muita eläviä olentoja vahingoittamattomasta ruokavaliosta – tosin enpä ollut ‘täydellinen’ alunperinkään koska ruokavaliooni kuului maitotuotteita ja kananmunia. Tosin opettamani jooga ammentaakin kaiken kaikkiaan enemmän muualta kuin perinteisestä filosofiasta monelta osin.
Ruokavaliot ovat usein hyvin henkilökohtaisia asioita, ja niihin on voitu päätyä hyvinkin erinäköisistä syistä.
Mitä ikinä lautasellesi päätykään jouluna, nauti se vesi kielellä ja hyvällä mielellä!
Ihanaa joulua ja loistavaa tulevaa vuotta!
PS. Tätä kirjoittaessa mies sekoittelee vegaanisen joulukinkun aineksia ja koska se on tehty pääosin gluteeni- ja kikhernejauhoista, lautaselleni päätyy huomenna savustettua lohta. Kirjastohuoneen sisustus on edelleen kesken, mutta hyvällä mallilla jo. Koirat nukkuvat väsyneinä iltapäivän nenätreenien jälkeen ja kolme kirjaa odottavat avaamista. Kuinka ihanaa onkaan lukea kaikessa rauhassa – varsinkin kun tammikuun
työkalenteri on lähes täynnä, uskaltaa yrittäjäkin vähän rentoutua…
janinaslounge.com 