Miten valita itselleen parhaiten sopiva joogaopettajakoulutus, osa 1

Tämä on ensimmäinen osa Opas tuleville joogaopettajille sarjasta.
Tarkoituksena ei ole kertoa omasta joogapolustani tai omista koulutuksiin liittyvistä kokemuksistani, vaan herättää ajatuksia, tarjota kysymyksiä ja käytännöllisiä vinkkejä niin opettajuutta vasta harkitseville kuin seuraavaa koulutusta pohtiville – sillä useimpia meitä joogaopettajia vie eteenpäin kyltymätön tiedon- ja ymmärryksen jano, uuden oppimisen riemu ja joogan hyvää tekevän sanoman jakaminen ja kokeminen muiden kanssa.

Tätä Opasta varten olen haastatellut useita kollegoita, suuri kiitos siis sinulle joka annoit aikaasi nettikyselyn tai henkilökohtaisen haastattelun merkeissä. Sinulle, joka harkitset osallistumista joogaopettajakoulutukseen, kannustan aloittamaan kääntämällä katseen sisäänpäin. Sen sijaan että tutkisit ensimmäisenä tarjolla olevia koulutuksia, tutki itseäsi. Esitä itsellesi lukuisia kysymyksiä – joita löydät myös tästä Oppaasta.
Kysymyksiin vastaamalla saat luotua itsellesi kriteerit jotka toivottavasti auttavat sinua löytämään itsellesi parhaiten sopivan koulutuksen.

Tämä opas julkaistaan myöhemmin myös e-kirjana ja se sisältää tässä blogissa julkaistavien tekstien lisäksi useiden joogaopettajien omia kokemuksia.

Photo by Elly Fairytale on Pexels.com

Jooga on viime vuosina noussut ehdottomasti yhdeksi suosituimmista muodoista vahvistaa ja huoltaa kehoa sekä parantaa kehon ja mielen yhteyttä.


Vielä parikymmentä vuotta sitten tämä laji oli harvojen hallussa ja sanalla itsellään oli varsin mystinen ja salaperäinen vivahde. Nyt sosiaalisen median myötä päivittäinen uutisfiidimme täyttyy naisista ja miehistä jooga-asennoissa mitä erikoisemmissa paikoissa, joogan avulla väitetään saavutettavan niin henkistä mielenrauhaa, painon putoamista kuin parempaa seksiäkin. Joogasta on tullut perusbisnestä jossa elintilasta kamppailevat niin yksittäiset yrittäjät kuin suuret joogakoulut. Yhä useampi joogaopettaja ja -studio tarjoaa myös joogaopettajakoulutuksia koska niiden liikevaihto pyörii toki ihan eri lukemissa kuin tavallisten joogatuntien pitämisessä. Vaikka moni haluaisikin tarjota joogan opetusta hyvää hyvyyttään, ja osittain ehkä tarjoaakin maksuttomia tunteja tai käyttää ‘maksa mitä pystyt’ hinnoittelua, ollaan realistisia ja lähestytään asiaan siitä näkökulmasta että joogaopettajan täytyy veloittaa palveluistaan elättääkseen itsensä. Puhutaan siis rehellisesti kaiken kauniin lisäksi rahasta, bisneksestä ja hyvinvointialan kääntöpuolista.

Joogasta on siis tullut kaikkien saavutettavissa oleva harrastus jonka nimissä voidaan myös myydä yhtä sun toista. Ikävä kyllä osalta myyjistä on unohtunut joogafilosofian kauneus jo heti alkumetreillä ja ahneus – niin rahan kuin vallankin, on syrjäyttäynyt jopa normaalit käytöstavat.
Maailmalla useampikin itsensä guruksi ylentäneistä on paljastunut törkeiksi hyväksikäyttäjiksi joiden ahdistelusta on vaiettu vuosia.
On tarinoita opettajakoulutuksista joissa opiskelijat ovat saaneet oppinsa lähinnä toisiltaan, mutta myös upeita kertomuksia elämän muuttaneista koulutuksista joiden opetus on ollut erittäin laadukasta ja  asiantuntevaa ja joista on valmistunut asiansa hyvin osaavia opettajia jotka työllistävät itsensä loistavasti missä päin maailmaa tahansa.

Photo by Prasanth Inturi on Pexels.com

Onko joogaa ilman filosofiaa?

Joogan henkisyyden kehittämiseen tähtäävä tietynlainen ylevyys, mystiikka ja salaperäisyys kutsuu edelleen monia, mutta yhä useammalle jooga on vain ja ainoastaan kehollinen harjoite. Tapa edistää kehollista hyvinvointia –  parantaa liikkuvuutta, ylläpitää ja kehittää lihaskuntoa ja tukielimistön terveyttä.
Monella kuitenkin aluksi niinsanottu pelkkä kehollinen harjoitus alkaa muuttua hiljalleen yhä enemmän kohti mielen ja kehon yhteyttä, niiden tasapainoa ja yhä enemmän kohti elämän tarkoituksen ja joogafilosofian suuria kysymyksiä. Joogafilosofia voi antaa harjoitukselle syvemmän merkityksen, ja jopa toimia tietynlaisena elämän viitoittajana. Usein kuulee sanottavan ettei jooga ole sidottu mihinkään uskontoon, eikä jooga itsessään ole uskonto. Sitä voi harjoittaa täysin riippumatta ajasta, paikasta ja elämänkatsomuksesta. Henkilökohtaisesti uskon että joogafilosofiaan perehtyminen tekee harjoituksesta huomattavasti mielenkiintoisempaa ja rikkaampaa, mutta en väitä etteikö jooga voisi olla joogaa ilman joogafilosofian ymmärrystä, varsinkin harjoitusta ja harrastusta aloiteltaessa.

Mielestäni harjoituksen kannalta ei ole oleellista ajatteleeko asanat suomeksi, englanniksi vai sanskriitiksi – ymmärtääkö niiden syntyä vai ei, mutta silloin kun joogaa haluaa opettaa muille, on syytä opetella ainakin perusasiat perinpohjin ja pohtia omalta kohdaltaan erityisesti joogaopettajan vastuuta.

Nykypäivän opettajakoulutusten viidakossa pätee lähes villin lännen säännöt, eli yhtenäisiä sääntöjä ei ole. Joogaopettaja nimikettä ei ole suojattu, joten kuka tahansa voi sanoa olevansa joogaohjaaja tai -opettaja, on sitten käynyt kirjekurssin, tuhansien tuntien koulutuksen tai ei yhtään mitään. Joogaopettajakoulutuksiakin voi käytännössä tarjota kuka tahansa. Villissä lännessä ja viidakossa selviää loistavasti kun tekee taustatyönsä huolellisesti.

Seuraavassa osiossa päästään varsinaisten kysymysten pariin, mutta ehkä ennen sitä voisit jo pohtia millainen on mielestäsi hyvä joogaopettaja?


Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s