Joulu tuli, joulu meni

Viime vuonna tein jouluruokia itse alusta loppuun ja vietin aikaa keittiössä pitkään ja hartaasti. Muutoinkin aloin marinoimaan itseäni joulutunnelmaan jo heti marraskuun lopussa. Joululaulut ja -kukat, piparit, glögi ja manteli-rusinasekoitus tekivät tehtäväänsä jo useaan kertaan ennen aattoa. Aatto kului riisipuuroa keitellessä, perinteisesti saunoessa, pitkään ja hartaasti pöydässä istuessa. Ehdinpä aamusta ohjata yhden joogatunninkin.

Tänä vuonna, liekö johtunut siitä että aikuiset lapset päättivät viettää joulunsa Suomessa – emme juurikaan valmistelleet joulua, muutamia koristeita lukuunottamatta. Lämmin auringonpaiste ja shortseissa kulkevat turistit eivät omalla kohdallani edistä joulutunnelmaa. Kilpaa auringon kanssa vilkkuvat jouluvalot näyttävät korneilta ja liikenneympyröihin istutetut joulutähdet väärään paikkaan kuuluvilta.
Jouluun kuuluu lumituisku, kylmyys ja pimeys! Tietynlainen kärsimys jota joulunpyhät ja herkut helpottavat!
Minulle joulu on aina ollut pimeän ajan helpotushetki. Luvallinen lepo ja tieto siitä että valoisampaa kohti ollaan taas jo menossa.

Tänä vuonna ruoat ostettiin valmiina, mies teki kyllä perinteisen sinappinsa. Joogan ohjaamisen sijaan kävin itse etsimässä joulutunnelmaa asiakkaan roolissa ja rentouduin yinjoogassa antautuen toisen ohjaukselle. Aattona riisipuuron keittämisen sijaan kävin ratsastamassa ja iltapäivällä ‘viime hetken hössöttämisen’ sijaan kävimme rantakävelyllä koirien kanssa.
Ruoat maistuivat hyviltä, vaikka pöydästä puuttuikin muutama siellä aina ennen ollut herkku. Tuntui itseasiassa helpottavalta rikkoa perinteitä. Ei ole pakko tehdä niin kuin on aina tehty.

Esitin jo ennen joulua miehelleni kysymyksen että miksi juhlimme joulua kun emme usko alkuperäiseen ajatukseen?
Yhdessäoloon perheen kanssa, rauhaan ja jakamiseen kyllä.
Joulusaunassa puhuin miehelle että pidän tätä joulua jo uuden vuoden aloituksena. Olemme rikkoneet perinteitä jo useammalla tavalla ja odotan innolla että pääsen toteuttamaan – en uuden vuoden lupauksia, vaan enemmänkin taas uusia ajatuksia. Entistäkin enemmän kieltojen sijaan parempia vaihtoehtoja, pakon sijaan mahdollisuuksia, suorittamisen sijaan antautumista.

Tapaninpäivä valkeni Marbellassa jälleen kauniina ja aurinkoisena. Lähden tallille, iltapäivällä nauttimaan jälleen rantanäkymistä koirien kanssa, ja josko vihdoin malttaisin tänään tarttua lahjakirjaan, heittäytyä sohvan huomaan, Sofi Oksasen Koirapuiston tunnelmiin.

Miten sun joulu?

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s