Aika lainakodissa kului kuin siivillä ja täällä sitä nyt ollaan, Päärynälaaksossa!
Tarkalleen ottaen pitäisi puhua Päärynäpuulaaksosta, mutta lyhennelmä riittäköön.
Espanjassa talvella muuttaminen on kylmää kyytiä!
Tätä kirjoittaessa istun talon entisen asukkaan jättämällä sohvalla, useampaan kerrokseen pukeutuneena ja vilttiin kietoutuneena.
Vanha lämpöilmapumppu natisee ja toinen koira lämmittää mukavasti vieressä. Ulkona +14 ja kaikissa huoneissa joissa ei ole lämpöilmapumppua, on lämpötila varsin jäätävä.
Jos sähkön hinta hipoo Suomessa pilviä, niin ei se täälläkään halpaa ole. Muttei ole polttopuutkaan!
Poltamme takkaa vasta illemmalla, päivät menevät joka tapauksessa taloa raivatessa ja siivotessa tulee suorastaan hiki.
Olimme sopineet että talon varsin iäkäs myyjä saa jättää kaiken minkä haluaa, ja hän olikin jättänyt melkoisesti tavaraa – jääkaapin ja pakastimen sisällöt mukaanlukien.
Ensimmäisenä iltana sulakkeet paukkuivat vähän väliä. Opimme siis samantien kulkemaan minifikkari taskussa.
Miehen kytkiessä kuistin kummallisesti hörisevän lämpöilmapumpun pois päältä ovat sähkötkin toimineet moitteetta.
Entinen omistaja mainitsi kyllä sähkökatkoista, ja sähkömies onkin jo tilattu. Vanhat laitteet on jo turvallisuussyistä vaihdettava uusiin.
Alkumme oli kylmäävä muutoinkin kuin sään puolesta
Notaarilla avainten luovutuksen yhteydessä kävi ilmi että keittiössä on vesivuoto ja sen vuoksi lämmintä vettä ei tule lainkaan. Taloon päästyämme ja miehen tutkiessa tilannetta selvisi että vuotoja on itseasiassa kaksi, ja vedet on laitettava poikki. Ongelma ei rajoittunutkaan lämminvesivaraajaan tai edes keittiöön.
Jos nyt mietit että tuliko kuntotarkastus tehtyä huonosti, tai kuinka pahasti tulimme huijatuksi, niin älä suotta.
Yli sata vuotta vanhaa, alkuperäisestä moneen kertaan laajennettua taloa ei kannata edes harkita, ellei ole valmis juuri tällaisiin yllätyksiin.
Taloa etsiessämme näimme kyllä että kaikki on todellakin vanhaa.
Korjauksia on tehty korjausten päälle ja vinksin vonksin.
Kaikesta varautumisesta huolimatta taisin olla pari ensimmäistä päivää hieman shokissa. Mies purki stressin normaaliakin rivakampaan toimintaan ja tyhjensimme yhdessä taloa vimmatusti.
Jätesäkki toisensa perään täyttyi ja pihalle päätyi erilainen kokoelma rikkinäisiä huonekaluja. Osa tavaroista kerättiin hyväntekeväisyyskauppoja varten. Niitä onkin Coínissa ainakin kolme.
Viikonloppu kului nopeasti, ja tunnelmakin alkoi keventyä kun mies keksi miten saamme taloon edes kylmää vettä.
Ja vielä ilman että sitä valuu lattian alle vähintään 60 litraa minuutissa!
Pahimmillaan vettä on vuotanut arviolta yli 5000 litraa tunnissa. Meinasi happi loppua kun katsoi vesimittarin pyörimistä ilman että oli mikään hana auki!
Onnea on kuurattu kylpyhuone ja lämmin suihku!
Maanantaina paikalle saapui sovitusti kiinteistövälittäjän suosittelema putkimies joka tarttui rivakasti toimeen.
Se, että mieheni oli selvittänyt jo paljon etukäteen nopeutti korjausrupeamaa suuresti ja jo iltapäivällä pääsimme nauttimaan lämpimästä vedestä. Ja siitä ettei tarvitse erikseen juosta ulos kääntämään vedet päälle että voi vetää vessan…
(Ja ei, ei tällaisista taloista ole mitään putki- tai sähköpiirustuksia saatavilla – uudemmat sitten asia erikseen, ehkä.)
Koska tilaa on reilusti ja niin pölyä kuin hämähäkinseittiäkin useamman vuoden tai ehkä vuosikymmenen ajalta, apuun tuli paikallinen nainen jota ystävämme siivooja oli suositellut. Neljässä tunnissa hän suihki menemään yhtä sun toista!
Myöhemmin illalla selvisi että hän oli suihkinut myös pesuaineita siihen malliin että viemärit puhaltelivat saippuakuplia.
Tätä emme olisi enää kaivanneet.
Mikään näistä ei siis tullut ihan puun takaa. Kiitos vuosia kestäneen talon etsinnän, joka väkisinkin perehdytti meidät yhteen jos toiseenkin paikalliseen tapaan ja tarinaan. Jos olisi tullut, olisin saattanut tirauttaa pienet itkut.
Olemme henkisesti valmistautuneet että ensimmäinen vuosi tulee olemaan kaikkea muuta kuin helppoa.
Alun mutkista huolimatta tunnemme olevamme kotona. Juuri siellä missä meidän kuuluukin olla!
Ja jos mihinkään merkkeihin uskoo, talosta löytyneet muutamat aarteet ovat kuin osoitettuja minulle.
Niistä lisää tuonnempana.
Nyt takaisin siivouksen pariin!
Iloista, rauhallista ja kotoisaa joulua!
🎄
janinaslounge.com 