
Olen aina rakastanut luonnossa liikkumista, mutta vasta Espanjassa pääsin varsinaisesti patikoimisen makuun.
Aloitimme mieheni kanssa Marbellan lähiympäristön kartoittamisen vuonna 2014, joten useampikin reitti on tullut tutuksi.
Costa del Sol tarjoaa otolliset olosuhteet patikoinnille käytännössä ympäri vuoden.
Kesän kuumimpinakin aikoina pääsee matkanteon makuun kun lähtee ennen kukon kiekaisua ja valitsee lyhyehkön reitin tai lähtee vesivaellukselle.
Talvella sateiden aikaan ei kannata lähteä jyrkille vuoren rinteille, vaan valita turvallisesti enemmän tasamaalla kulkeva reitti jossa liukastumisvaara on pienempi, eikä ole pelkoa että rankempikaan sade huuhtelisi reitin alta.

Ensikertalaisen kannattaa perehtyä reitteihin huolellisesti etukäteen, niin hyvin kuin se vain on mahdollista.
Turvallisinta on aloittaa reiteistä jotka on merkitty helpoiksi ja joissa ei ole suuria korkeuseroja. Pieniä nousuja ja laskuja on väkisinkin jos rantabulervardilta poistuu.
Patikoinnin makuun pääsee jo useimmissa kaupungeissakin!
On toki eri asia kävellä tasamaata pitkin, mutta jos lämpö tai oma kunto arveluttaa, niin on parasta aloittaa rauhallisesti, eikö?
Esimerkiksi Puerto Banuksen huvivenesatamasta pääsee kävelemään rantapaseota pitkin Marbellan keskustaan saakka. Kävelymatkaa kertyy noin 7-8 kilometriä suuntaansa, hieman aloituskohdasta riippuen.

Korkeuserot, epätasainen polun pohja ja lämmin ilmasto voivat yllättää ja uuvuttaa kävelijän tai vuorelle kiipeävän nopeastikin – varsinkin jos peruskunto on heikko ja jos vettä ei ole riittävästi mukana.
Vuoristopolut saattavat myös vaatia hyvää tasapainoa ja korkeiden paikkojen sietämistä.
Vesireiteillä hyvät keskivartalon lihakset ovat tarpeen, koska joen pohjan kivet saattavat olla liukkaita.
Vesireiteille suunnistaessa kannattaa laittaa matkapuhelin ajoissa vedenpitävään pussiin ja pukeutua helposti kuivuviin vaatteisiin.
Osa vesireiteistä saattaa myös vaatia uimista.
Paikalliset juoksevat maastossa ja maisemissa joissa tottumattomampi suomalainen etenee puun rungoista tukea ottamalla ja tiukasti polkua eteenpäin tuijottamalla. Joskus jyrkissä kohdissa kallioon on saatettu pultata köysi tuen ottamista varten, mutta ei suinkaan aina. Kapea polku voi myös olla niin kapea että joudut asettelemaan jalkasi peräkkäin todella kieli keskellä suuta, mutta usein tälläisilla reiteillä näköalat palkitsevat vaivan ruhtinaallisesti!

Patikointikirjoja käyttäessä tai netistä reittejä tutkiessa kannattaa pitää terve maalaisjärki matkassa.
On myös syytä muistaa että helppo on sanana suhteellinen käsite, samoin korkeus.
Helpoksi merkitystä patikointiretkestä voi tulla haasteellinen jos osa polusta onkin sortunut. Matkalle voi tulla myös yllättävästi lisää kilometrejä jos kävelet epähuomiossa merkityn risteyskohdan ohitse. Vaikka reittejä merkitäänkin nyt huomattavasti paremmin kuin ennen, suomalaiseen makuun merkinnät tuntuvat silti usein riittämättömiltä.
Aurinkorannikolta löytyy lukemattomia erilaisia reittejä, joista osa johdattaa sanoinkuvaamattoman kauniisiin maisemiin. Monilla reiteillä on mukava retkeillä myös lasten ja lemmikkien kanssa. Kun matkaan varaa riittävästi aikaa, avointa mieltä ja maukkaat eväät- viihtyy retkellä koko suku, koko päivän – niin kuin Espanjassa on tapana.
Nautinnollisia retkipäiviä!
PS. Tarjoamani patikointiretket suunnitellaan aina asiakkaan toiveiden ja kuntotason mukaan. Reitit ovat kuitenkin pääosin varsin helppoja, koska etusijalla on aina turvallisuus ja maisemista nauttiminen, ei kilometrien kerryttäminen tai korkeuksiin kapuaminen.
Retkillä pääosassa on kokemuksellisuus, läsnäolo ja tietysti herkulliset eväät!
Retkiin voidaan yhdistää myös meditaatiota ja/tai joogaa.
Sanonkin usein etten ole patikoinnin vetäjä, vaan enemmänkin matkan hidastaja…





