Kepeää kesälukemista 2025 – Viihdyttäviä vinkkejä

Kirjoja julkaistaan niin paljon, että joskus tuntuu mahdottomalta tehdä valintoja. Mitä lukisi, mihin keskittyisi, mikä tarina sopisi tähän hetkeen? Onko hypetetty uutuus oikeasti hyvä? Finlandia-palkittu vaivan väärti vai kangertelevaa kaunoa? Autofiktio jo kulunut genre?

Le Luxe, Elina Suokko

En ole koskaan käynyt Pariisissa, mutta tämän kirjan – ja tietysti Netflixin Emily in Parisin myötä – olen päässyt vierailulle muodin mekkaan ja rakastavaisten kaupunkiin. Vaikkei muoti minua enää kiinnostakaan, vei kirjan tarina hyvin mennessään. Kepeää kesälukemista monin tavoin, mutta kyllä tämän kirjan parissa voisi sohvamatkailla talvellakin. Esikoisromaaniksi erittäin onnistunut, ja toivonkin että kirjailija Suokko jatkaa feel good -tarinointia. Hyvän mielen kirjoja todellakin tarvitaan, ja feel good-kirjojen suurkuluttajana tiedän etteivät kaikki sellaiset ole hyviä. Tämä oli!
Lämmin suositus romantiikan ja muodin ystäville. Taidankin kaivaa Jimmy Choo korkkarini esiin ja kokeilla osaanko kävellä vielä muillakin kuin kumppareilla ja varvastossuilla.

Rooma, Joonas Konstig

Roomassa olen käynyt useampaankin kertaan ja tullut myös erittäin romanttisesti kosituksi espanjalaisten portaiden lähettyvillä (oi niitä aikoja 😉). Tänä kesänä olemme muuten olleet yhdessä jo 29 vuotta!
Konstigin tarina ei ole perinteinen rakkausromaani, mutta herätti paljon ajatuksia niin rakkaudesta, parisuhteesta kuin seksistä. Vaikka seksillä on kirjassa suurehko rooli, sillä ei pornoiltu ja hyvä niin.
Henkilökuvaukset olivat onnistuneita ja uskottavia. Mahtavaa vaihtelua päästä sukeltamaan myös miesten ajatusmaailmaan, ja tarina saikin miettimään että pitää etsiä enemmän miesten kirjoittamia kirjoja. Olen hieman jämähtänyt feel good-maailmaan, joiden kirjoittajat ovat pääsääntöisesti naisia. Se suotakoon, kesällä elämä saa olla erityisen kevyttä, eikö? Tarina piti hyvin otteessaan ja tarjoaa myös pientä helpotusta Roomaa ikävöiville.

Murha Ylämaalla, Paula Hotti

Tätä kirjaa todella rakastin, koska sen on nimensä mukaisesti sijoitettu Skotlannin ylämaille.
Tarina itsessäänkin oli viihdyttävä, cozy crime uppoaa minuun aina. Ei mene yöunet eikä muutoinkaan herätä kovin suuria tunteita, paitsi matkakuumeen osalta.
Sarjan toinen osa, murha Edinburghissa oli myös ihan kiva. Kirjan julkaisemisesta haaveilevana en haluaisi kritisoida kenenkään tuotoksia, mutta näissä kirjoissa ehkä parasta oli nimenomaan paikat. En tiedä aukeavatko ne samoin jos ei kohteissa ole koskaan käynyt. Ehkä joku Skotlannissa vierailematon voi kertoa minulle myöhemmin?
Vaikkei juonenkäänteet nyt ehkä olleetkaan ihan parasta ikinä, odotan jo seuraavan kirjan ilmestymistä. Skotlantikuumeeni on pysyvää ja kirjojen myötä siihen saa hetkellisesti pientä helpotusta.

Maalaislääkäri-sarja, Patrick Taylor

Maalaislääkäriä olen seurannut jo viiden kirjan verran! Viimeisin julkaistu on Maalaislääkärin lemmenhuolet.
Menneeseen sijoittuvat tarinat pysyvät perusasioiden äärellä, ja mikäs sen tärkeämpää ja mukavampaa.
Ei tarvitse stressata tai pelätä miten tarinassa käy, sillä aina lopulta käy hyvin.
Kirjat lukee nopeasti ja sen kummempia ihmettelemättä, ja pahinta mitä ne voivat aikaansaada, on skonssien leipominen tai nakkivuoan valmistus. Jos kirja sijoittuu Brittein saarien tienoille, sisältää ruoasta puhumista ja menneen ajan maalaiselämää, se on minulle varmasti sopiva. Jos olet pitänyt esim. Maeve Binchyn kirjoista, pidät näistäkin.

Perätilassa, Soili Pohjalainen

Tämä ei sovi täydellisesti Kevyttä kesälukemista-otsikon alle, mutta kirja oli nopeasti luettava, hyvin kirjoitettu. Ihmiset jotka lukevat paljon, arvostavat että teksti soljuu hyvin eteenpäin, eikö?
Perhe voi olla paras, pahin tai jotain siltä väliltä. Mukava, realistinen ja humoristinenkin kirja. Ei missään nimessä sellainen raskas joka pilaa hyvän kesätunnelman, mutta en minä tätä rannalle raahaisi. Arkirealismia on kirjassa lomalukemiseksi liikaa. Säästä syksyyn?
Oli miten oli, Pohjlaisen tuotantoon on perehdyttävä laajemminkin, eli älä jätä lukematta!

Pyykkipäivä, Maija Kanto

Pyykkipäivä on taattua Kanto-laatua. Feel good trallalaa, eli todellisen kevyttä kesälukemista.
Maija Kanto on onnistut ponkaisemaan hyvin nopeasti varsinaiseksi myyntikuningattereksi ja hyvä niin. Soisin useammallekin kirjailijalle myynnillistä menestyssä, sillä ammatti on tuskin helppo kenellekään. Paitsi ehkä Maijalle, sen verran sujuvalla aikataululla on kirjoja ilmestynyt (Kahvila Koivu-sarja). Nostan aurinkohattua!
Kirja toimii varmasti kuunneltunakin, mitään kriittistä ei mene ohi vaikkei ihan jokaista sanaa tai lausetta kuulisikaan.
Kirja on kaikessa kepeydessään täydellistä lukemista laiturilla pötköttelyä tai saunan jälkeen lekottelua varten.

Tohtori Walkerin tehtävä, Sarah Morgan

Morgan on brittiläinen kirjailija joka on julkaissut yli 80 kirjaa ja keskittyy romanttisiin tarinoihin.
En ole lukenut häneltä kuin tämän kirjan, mutta taidanpa tänään aloittaa sarjan kakkososan (Rakkauden odotushuone). Mielelläni matkaan Espanjan tukalasta helteestä vähän viileämpiin maisemiin. Ensimmäinen osa ei ollut varsinaisesti mikään tajunnanräjäyttäjä, mutta maaseudulle sijoittuvat tai muutoin hyvin ympäristöä kuvailevat rakkaustarinat perinteisellä draamankaarella uppoavat minuun aina. Ehkäpä leipaisen teeleipiä kirjan kanssa nautittavaksi, pikku-uunin voi onneksi nostaa ulos. Näillä helteillä ei tee mieli lämmittää sisätiloja yhtään enempää.
Päivitetty 17.7.2025
Luin sarjan kakkos- ja kolmososat, mutta en suosittele niiden lukemista kuin todellisten Harlequin-kirjojen faneille.

Iloista lukukesää kaikille – oletpa sitten fanaattinen lukutoukka tai satunnainen kuuntelija!

PS. Hypetetty Ana Huang ei ole tehnyt minuun vaikutusta. Kings of sin-sarjan Viha on minulla vasta alkumetreillä, mutta luulen että sarjan lukijakunnaksi on kaavailtu nuoria aikuisia, mutta kertokaa te, ketkä olette lukeneet enemmän. Hitti vai huti? Ainakin Ana Huang on julkaissut lyhyessä ajassa hillittömän määrän, ja siitä toki aplodit – tarjonta on niin valtavaa, että jos lyö itsensä läpi tavalla tai toisella, se on upea juttu se!