Vuoden vaihtuessa on vaikea olla törmäämättä laihduttamis-, kuntoilu- tai painonhallinta-artikkeleihin. Monella on kaapeissa edelleen joulusuklaita ja meilläkin puputetaan vielä viimeisiä pipareita. Sokerin ja ravintoköyhien hiilihydraattien jatkuva syöminen ei ole hyväksi monestakaan syystä, insuliiniralli laittaa sekaisin pidemmän päälle niin kehon kuin mielen. Moni on varmasti jo tietoinen sokerin koukuttavasta vaikutuksesta ja sen merkityksestä mielialaan. Olen kirjoittanut asiasta aiemminkin, mutta tässä muutama fakta iltapäivälööppien ja päiväkahvin seuraksi 😉.
Hormonaaliset muutokset
Stressi lisää stressihormoni kortisolin eritystä. Korkeat kortisolitasot on yhdistetty ruokahalun lisääntymiseen ja erityisesti haluun syödä rasvaisia ja sokeripitoisia ruokia. Kortisoli myös edistää rasvan varastoitumista.
Syömiskäyttäytymisen muutokset
Stressi johtaa helposti emotionaaliseen syömiseen, jossa ruokaa käytetään lohdutuksena tai stressin lievittämiseen, tietoisesti tai tiedostamatta. Tämä johtaa usein epäterveellisten ruokien valintaan ja liialliseen kalorinsaantiin. Syömisen hallinta vaikeutuu stressin heikentäessä kykyä tehdä terveellisiä valintoja ja noudattaa säännöllistä ateriarytmiä.
Unihäiriöt
Stressi vaikuttaa usein häiritsevästi myös uneen, mikä taasen johtaa univajeeseen. Univaje puolestaan vaikuttaa negatiivisesti hormonitasapainoon, kuten leptiiniin ja greliiniin, jotka säätelevät nälkää ja kylläisyyttä. Väsymys helposti lisää ruokahalua ja heikentää itsekontrollia.
Aineenvaihdunnan hidastuminen, liikunnan väheneminen
Pitkäaikainen stressi voi hidastaa aineenvaihduntaa, ja jos tähän yhdistää väsymyksen vuoksi liikunnan vähenemisen, niin ikävä kierre on valmis.
Ruoansulatusongelmat
Stressi voi aiheuttaa ruoansulatusongelmia, kuten närästystä, vatsakipuja ja ärtyvän suolen oireyhtymää (IBS). Kaikki ovat yksittäinkin ikäviä vaivoja, mutta pidempikestoisen stressin kohdalla voi usein ilmetä kaikkia näitä. Jos lomalla mysteeriset vatsavaivat hellittävät, kannattaa pohtia voisiko kyse olla arkistressin aiheuttamista ongelmista.
Sosiaalinen ja psykologinen vaikutus
Stressi vaikuttaa usein myös sosiaalisiin suhteisiin (väsymys, mielialan lasku) ja sosiaalisten kanssakäymisten väheneminen, saati sitten varsinainen yksinäisyys ovat stressiä lisääviä tekijöitä.
Usein sosiaalisissa tilanteissa syömisenhallinta on helpompaa, ja ystävyyssuhteita ylläpitämällä ei välttämättä sitten tule puputtettua pullaa ainakaan lohduksi, joskus epämääräisinäkin tuntemuksina ilmeneviin yksinäisyyden tai ulkopuolisuuden kokemuksiin.
Stressin hallinta on siis erittäin tärkeää painonhallinnan kannalta. Mutta ottaen huomioon kierteen mikä stressistä, varsinkin pitkäkestoisesta sellaisesta syntyy, kannattaa pohtia omalla kohdallaan muutoksia jotka on helppo toteuttaa arjessa, mieluumin heti kuin myöhemmin. Syöminen ei välttämättä ole kaikille se ensimmäinen ns. helposti muutettava asia.
Rutkasti kainkinpuolin hyvää alkaneeseen vuoteen!
PS. Tässä muutama hyvä ravitsemukseen liittyvä kirjavinkki.
Kaisa Jaakkolla, Hyvä olon hormonidietti
Kirjassa on paljon asiaa, ja myös treeniohjeita. Kokonaisvaltaisuudesta ja hormoneista kiinnostuneelle varsin mainio opus.
David JP Phillips, Kuusi ainetta jotka muuttavat elämäsi
Sinulle jota hormonit kiinnostavat. Harva arjessa jaksaa hormoneja hirveästi miettiä, eikä tarvitsekaan. Mutta jos aihe inspiroi, tämä on helposti ymmärrettävä opus.
Leeni Viio
Eroon makeanhimosta – näin vapaudut sokerikoukusta
Pirjo Saarnia
Syö oikein, sammuta tulehdus
Pirjo Saarnia
Tasapainota verensokeria ja laihdu
Yläosan kuva: WordPress, Pexel free fotos
janinaslounge.com 