Jos kesä kului riippumatossa mukavasti feelgoodin tai dekkareiden parissa, syksyllä voi hyvinkin tarttua vakavampiin aiheisiin.
Toisaalta, pimeys ja lyhenevät päivät saattavat nimenomaan kutsua käpertymään viltin alle jonkin viihdyttävän kanssa. Oli miten oli, lukeminen on aina jollain tavalla hyödyksi, eikö? Nauru pidentää ikää, uuden oppiminen on aina mahtavaa, ja joskus viikon paras kohtaaminenkin voi tapahtua kirjan sivuilla. Hyvä kirja antaa ajattelun aiheita ja ehkä jopa kannustaa toimimaan.
Miksi lukeminen on tärkeää juuri nyt?
Moni pohtii miten nykytilanne on mahdollista, miksei historiasta ole opittu mitään, ja miten voisi kantaa kortensa kekoon maailman parantamiseksi. Itse olen vellonut omassa hyvinvointikuplassani hokien nimenomaan kysymystä että miten tämä voi olla mahdollista?
Vastaus kun ei löydy (pelkästään) historiankirjoista, uutisista tai somesta.
Lukeminen laaja-alaisesti on tärkeää juuri nyt, koska niin uutiset kuin varsinkin some, antavat liian yksipuolisen kuvan siitä mitä, missä ja miten, ja välttävät usein vastaamista vaikeaan miksi-kysymykseen. Tai vastaavat korkeintaan yhdestä näkökulmasta. Valeuutiset, kuvamanipulaatiot ja masinoidut botit ovat arkipäivää, ja joskus eri uutislähteitä seuraavillakin on vaikea pysyä kärryillä mikä on totta ja mikä ei.
Totuus ei enää olekaan niin tärkeää, sillä pitkät selvitystyöt ovat kalliita ja klikki-uutiset vaativat somen nopeuteen tottuneita aivoja ruokkivia otsikkoja. Tekoäly osoittautuu usein varsin älyttömäksi, mutta siitä huolimatta moni luottaa siihen ja antaa jopa sen tehdä päätöksiä puolestaan.

Kirjaa ei kirjoita algoritmit – varsinainen tarina ei muutu sen perusteella kuka sitä lukee
Harva rakkausromaani paljastuu dekkariksi tai kauhukirja romanttiseksi komediaksi. Fantasiamaailmassa mikä tahansa on mahdollista ja Remes on aina Remes – on siis asioita joihin voimme luottaa.
Harva kirjailija rikastuu työllään niin, että oman intohimon suunta tekisi totaalisen u-käännöksen ja useimmilla kaiketi on niin palava tarve saada sen hetkinen tarina itsestään ulos, että kirjailijan ja kertomuksen väliin pääsisi joku muu kuin kustannustoimittaja.
Hyvä kirja voi olla “vain” viihdyttävä, tai tietoa-antava, mutta juuri nyt tarvitsemme kirjoja jotka herättelevät ajattelemaan, tiedostamaan ja toimimaan
Hyvät kirjat – jopa usein varsin aliarvostetut rakkausromaanit – herättävät lukijan ajattelemaan aihetta omaa elinpiiriään laajemmalti. Joskus joku kirja onnistuu yhdistelemään asioita suorastaan nerokkaasti, joskus jopa niin, että lukijat kertovat palautteessaan kirjan avautuneen tavoilla, joita kirjailija ei ole tullut varsinaisesti ajatelleeksi kirjaa kirjoittaessaan.
Jäätiköt sulavat, luonnon monimuotoisuus on uhattuna, ja nälänhätä kasvaa vaikka muutama hassu prosentti maailman rikkaimpien tuloista voisi ratkaista koko ongelman. On siis selvää että kaikkien toimia tarvitaan. Jokainen meistä voi vaikuttaa, ja aloittaa voi vaikka lukemalla. Sillä voi säästää paikkakunnan kirjaston, kirjakaupan tai pelastaa yhteiskunnallisiin asioihin rohkeasti kantaaottavan kirjailijan päivän. Joskus tarvitaan se kuuluisa perhosen siivenisku tai viimeinen puuttuva nimi kansalaisadressiin! En tarkoita että loppuelämäksi rakkausromaanien pariin hautautumalla voi pelastaa koko maailman, joinain päivinä ehkä omansa.
Mitä tapahtuu, jos seuraavien sukupolvien lukutaito rapistuu ja typistyy pikaviestimäiseksi?
Mitä tapahtuu, jos kirjastot suljetaan?
Mitä tapahtuu, jos yliopistojen tutkimuksia sanellaan poliitikkojen toimesta?
Mitä tapahtuu, jos kirjoihin iskee sensuuri?

Viihdy ja virittäydy ajattelussa astetta avarammaksi – lukuvinkkejä
Merete Mazzarella, Emmekö voisi elää sovussa ja Nyt kun kirjoitan tätä
Kirjailijan pitkä ura kirjallisuuden parissa ja elämänkokemus antaa ajattelun aihetta monin tavoin. Kirjoista voi saada vastauksia myös moniin miksi-kysymyksiin.
Rutger Bregman, Moraalinen kunnianhimo
Kirja on paasaava, mutta sellaista tarvitaan kun ihmisiä potkitaan herämään omasta tiedostamiskuplastaan ja tarttumaan toimeen! Tiedostaminen on hyvä alku, mutta se ei riitä. Aina löytää keinoja toimia, vaikkei sitten tarttuisikaan koko maailmanmuuttamisprojektiin.
Suvi Auvinen, Kaltainen valmiste
Käsitykseni anarkismiin avartui, kiitos siitä ja monesta muusta herättelystä. En liputa yksilökeskeisen anarkismin puolesta, mutta toivoisin että itsestäni löytyisi edes piiru yhteiskunnan epäkohtiin tarttuvaa rohkeutta.
Laura Gustafsson, Mikään ei todella katoa ja Lihakirja
Kaikki eivät pidä asioista niiden oikeilla nimillä puhuvasta Laurasta, mutta juuri sen vuoksi hänen kirjansa ovat vaikuttavia, ja ne kannattaa lukea.
Nämä seuraavat voisi lukea “vain viihdettä-kategoriaan”, mutta taustalla on merkittäviä ja suuria sanomia.
Colleen Hoover, Marraskuun 9.
Valérie Perrin, Sunnuntain unohdetut
PS. Ja sitten kun on aika avata suklaarasia ja unohtaa hetkeksi kaikki muu, voi lukea rehellistä hyvänmielen kirjallisuutta.
Maija Kanto, Talvikaupungin valot
Jenny Colgan, Täydellisen joulukirjan metsästys
