Mihin joogan vapauttava vaikutus perustuu? Mitä irtipäästäminen oikeastaan tarkoittaa?
Jooga tarjoaa parhaimmillaan syvällisen, mielenkiintoisen matkan, kohti vapaampaa, stressittömämpää ja tasapainoisempaa elämää. Se voi toimia jopa tietynlaisen vertaistuen tavoin, kulkea elämässä rinnalla asiana joka samaan aikaan on alati muuttuva (oma kokemus harjoituksesta) ja toisaalta juurevana, vakaana perustana (harjoituksen vuosituhansia vanha filosofia).
Joogan juuret ulottuvat tuhansien vuosien taakse, ja se perustuu paitsi fyysiseen harjoitteluun myös syvään henkiseen ja filosofiseen ymmärrykseen ihmisen olemuksesta. Joogan kahdeksan osa-aluetta, kuten Patanjalin Yoga Sutrissa esitetään, tarjoavat selkeän polun vapautumiseen (moksha). Tämä polku sisältää eettisiä ohjeita (yama ja niyama), fyysisen harjoituksen (asana), hengitystekniikat (pranayama), aistien hallinnan (pratyahara), keskittymisen (dharana), meditaation (dhyana) ja lopulta tilan, jossa mieli on täysin vapaa (samadhi).
Vapautuminen, irti kehon ja mielen kahleista
Vapautuminen tarkoittaa joogan näkökulmasta ennen kaikkea irtipäästämistä – sekä kehon että mielen tasolla. Moni meistä kantaa jännityksiä ja kipuja, jotka eivät johdu pelkästään fyysisestä rasituksesta, vaan myös tukahdutetuista tunteista, käsittelemättömistä kokemuksista, sekä pinttyneistä ajatusmalleista. Perinteinen kiinalainen lääketiede selittää tämän siten, että tunteet, joita emme käsittele, varastoituvat kehoon ja alkavat ajan myötä aiheuttaa fyysisiä oireita, kuten lihaskireyksiä, kipuja ja jopa sairauksia. Esimerkiksi pelko liittyy munuaisiin, viha maksaan ja suru keuhkoihin. Jos näitä tunteita ei päästetä ulos ja vapauteta, ne voivat jäädä jumiin ja estää elämänenergian (Qi) vapaan virtauksen kehossa.
Joogan eri harjoitukset liikuttavat patoutunutta energiaa. Kun keho liikkuu, mieli keskittyy ja hengitys avaa sisäisiä tukoksia, pitkään varastoidut tunteet voivat nousta pintaan ja vapautua. Moni meistä onkin purskahtanut itkuun tai nauruun joogatunnin aikana. Joskus voi vaikka kokea itsensä hyvin surulliseksi, ilman että osaa sanoa siihen erityistä syytä.
Vapauttaminen, menneisyydestä irti päästämisen taito
Vapauttamista ja vapautumista voidaan ajatella prosessina, jossa annamme itsellemme luvan päästää irti menneistä peloista ja tarpeettomasta kontrollista, jopa traumoista. Tämä ei tarkoita, että unohtaisimme kokemuksemme, vaan että opimme hyväksymään ne osaksi elämäämme ilman, että ne enää määrittävät meitä. Vapauttaminen on lempeää, tietoista irtipäästämistä siitä, mikä ei enää palvele. Se on vastakohta torjunnalle – sen sijaan, että sysäisimme epämiellyttävät tunteet ja muistot syrjään, kohtaamme ne avoimesti ja annamme niiden haipua omalla ajallaan.
Joogafilosofiassa irtipäästäminen liittyy myös egon ja kontrollin hellittämiseen. Monet meistä takertuvat tiettyihin uskomuksiin, odotuksiin ja identiteetteihin, koska ne tuovat turvaa. Kuitenkin tämä takertuminen voi estää meitä kokemasta elämää vapaasti ja spontaanisti. Kun opimme hyväksymään sen, että kaikki on jatkuvassa muutoksessa, vapautamme itsemme kärsimyksestä, joka syntyy asioiden väkisin säilyttämisestä sellaisina kuin haluaisimme niiden olevan.
Vapauttamisen myötä syntyy sisäinen tila, jossa voimme hengittää kevyemmin ja olla läsnä ilman menneisyyden painolastia. Se ei todellakaan tapahdu yhdessä yössä, vaan on pitkä prosessi, joka vaatii säännöllistä harjoitusta, kärsivällisyyttä ja rutkasti itsemyötätuntoa.
Jooga ja vapautuminen riippuvuuksista
Suomessa on joogaopettajia, jotka ovat erikoistuneet tukemaan päihderiippuvuuksista ja syömishäiriöistä toipuvia henkilöitä. Näillä ohjaajilla on usein taustallaan myös sosiaali- tai terveysalan tai psykologian korkeakoulutason koulutus. Myös traumasovellettua joogaa on tarjolla.
janinaslounge.com 