Ahimsa on sanskritinkielinen termi, joka käännetään väkivallattomuudeksi. Se on keskeinen eettinen periaate useissa Intian uskonnoissa ja filosofisissa perinteissä; erityisesti hindulaisuudessa, buddhalaisuudessa ja jainismissa. Ahimsa-käsite tarkoittaa, että vahingon aiheuttamista kaikille eläville olennoille, mukaan lukien ihmiset, eläimet ja jopa kasvit, vältetään mahdollisimman suuressa määrin.
Ahimsa on siis enemmän kuin vain fyysisestä väkivallasta pidättäytyminen. Se kattaa myös väkivallattomuuden ajatuksessa, puheessa ja toiminnassa. Ahimsan harjoittaminen sisältää myötätunnon, empatian ja ystävällisyyden kasvattamisen kaikkia olentoja kohtaan. Sitä pidetään perustavanlaatuisena hyveenä ja moraalisen ja eettisen käytöksen perustana.
Joogaetiikan tehtävänä on toimia tarkistuslistana sellaiselle joogaharjoitukselle, joka ei pelkästään aja omia, itsekkäitä intressejä vaan jonka hyödyt heijastuvat myös joogin ympärille.
Kreeta Ranki – filosofian tohtori, joogaopettaja
Moni joogasuuntaus ja -opettaja korostaa yksilöllisyyttä, itsemyötätuntoa ja itsetuntemusta. Minäkin, ja erittäin hyvä niin!
Mutta jos vuosien harjoitus ei samalla avarra katsantokantaa, ymmärrystä ja sydäntä, jokin menee pieleen. Lähtökohtaisesti joogan tarkoituksena ei ole henkilökohtainen nautinto, vaikkakin se onkin monille motivaattori, joka matolle saa asettautumaan. Joku hakee harjoituksesta voimaa, toinen apua selkävaivoihin, kolmas haluaa rentoutua ja unohtaa hetkeksi kaiken muun. Mielihyvän tai oman hyvinvoinnin parantamisen tavoittelu ei sinänsä ole väärin, mutta jos harjoituksen seurauksena vain oma itsekkyys ja ego kasvaa, ollaan jossain ihan muualla kuin joogan ytimessä.
Onko siis pakko olla vegaani, absolutisti ja…?
Kyllä ja ei.
Jos Ahimsaa noudattaa kaikkinensa, nahkakengät ja muut eläinperäiset tuotteet on syytä jättää kaupan tiskille. Kärpäsiä ei läiskitä, eikä hyttysiä tapeta. Alkoholia ihmisen elimistö ei tarvitse, ja viinintekoprosessiinkin käytetään usein eläinperäisiä tuotteita, vaikkakin nykyään löytyy myös vegaanisia viinejä. Luontoa ja sen moninaisuutta kunnioitetaan kaikin tavoin, eli rikkakasvit jätetään myrkyttämättä, metsät kaatamatta, lennot lentämättä.
En todellakaan ole ahimsan asiantuntija, mutta aihe on kieltämättä kiinnostava. Täytyykin tutkia sitä lisää!
Omalta osaltani kannustan kaikkia soveltamaan joogisia periaatteita omaan elämäänsä siten miten mahdollista. Harva meistä kuitenkaan haluaa muuttaa erakoksi vuorille meditoimaan. Pakottamalla, määräilemällä tai jollain tavalla omaa ns. paremmuutta korostamalla ja muiden valintoja arvostelemalla harvoin saa aikaiseksi mitään hyvää.
Jos haluat lisätä kasvisten osuutta ruokavaliossasi ja vähentää eläinperäisten tuotteiden käyttöä, upeaa!
Jos seuraavat kenkäsi ovat vegaaniset, mahtavaa!
Jos liityt aktiivisten luonnonsuojelijoiden joukkoon, hyvä sinä!
Jos edes alat haudutella ajatusta miten voisit olla osana kestävämpää kehitystä, nostan hattua!
Ei ole niin pientä asiaa, etteikö sillä olisi merkitystä!
Jokainen meistä voi tehdä valintoja joka päivä, moneenkin kertaan päivässä. Aloita vaikka siitä että puhut itsellesi ystävällisesti ja myötätuntoisesti. Ahimsa pätee siis myös itseen, ei vain muihin. Tai että pidät yhden kasvisruokapäivän viikossa, vegaanipäivän joka toinen viikko. Entä jos menet kerran viikossa julkisilla töihin oman auton sijaan? Tai tarjoat kimppakyytiä samaan suuntaan kulkeville. Meditoi vaikka minuutti päivässä, tunti viikossa. Kirjoita yksi kiitollisuuden kohde illalla, vaihda yksi tuote ympäristöystävällisemmäksi kuukaudessa.
Jokainen minimaaliseltakin tuntuva valinta voi olla pieni askel kohti suvaitsevaisempaa, ystävällisempää ja ympäristötietoisempaa, eli kaikinpuolin väkivallattomampaa yhteiskuntaa ja maailmaa. Ollaan yhdessä hyvien asioiden puolella, ei hankalia asioita vastaan. Vastustamalla energiamme kanavoituu helposti harmin, kiukun ja ärstyksen suuntaan, kun taas puolesta puhuen ja toimien lisäämme positiviista, eteenpäinvievää ja kannustavaa energiaa!
janinaslounge.com 