Aurinkorannikolla aikaansa viettää tuhansia ja taas tuhansia suomalaisia ympäri vuoden. Fuengirolassa liikkuessaan kuulee enemmän suomea kuin Helsingissä.
Viime vuosina olemme saaneet lukea lehdistä että Aurinkorannikkolle muuttaneiden ikäprofiili alkaa nuorentua.
Yhä työelämässä olevien muuttaessa auringon ja leppoisamman elämän toivossa Espanjaan, alkaa palveluidenkin tarjonta muuttua nuorekkaampaan suuntaan. Nelikymppiset kaipaavat erilaisia palveluja kuin seitsemänkymppiset. Kysynnän lisääntyessä myös palveluiden tarjonta kasvaa. Yrittäjyyden vapaus on ihanaa, mutta vastuu ei valitettavasti kulje aina samassa linjassa.
Moni vaihtaa kotimaata edelleen varsin vähäisin taustatiedoin ja onkin muiden neuvojen varassa. Kaikki eivät noudata lain sanaa kirjaimellisesti edes pysyvästi maata vaihtaessaan ja moni suomalainen jättääkin asiat roikkumaan vähän puolitiehen, kun byrokratia kieltä osaamattomalle tuntuu hankalalta.
Miten sitten valita asiantunteva ja luotettava asioidenhoitaja, kiinteistövälittäjä tai kampaaja?
Miten voi varmistua että yrittäjä maksaa asiaankuluvat verot ja ettei takuu tuotteesta tai palvelusta lopu siihen kun ovi kilahtaa perässä kiinni? Onko turvallisempaa valita suomalainen yritys tai yrittäjä jos siihen on mahdollisuus?
Hyvä kysymys!
Lienee selvää että samaa kieltä puhuessa asioiden hoitaminen on helpompaa, mutta ei välttämättä halvempaa tai pidemmän päälle kannattavaa.
Kampaajan pilaamat hiukset kasvavat toki uudelleen, ja pieleen menneen remontin voi teettää uudelleen, mutta entä jos kyse on terveydestä tai puoli miljoonaa maksanut huvila lähteekin valumaan rinteen mukana alas?
Kannattaa ottaa itse selvää asioista etukäteen niin paljon kun suinkin mahdollista.
On kyse sitten yrityksen perustamisesta, lasten päivähoidon palveluista tai loma-asunnon etsinnästä.
Vaikka EU:ssa olemmekin, esimerkiksi yritystoiminnan eri muodoissa on paljon eroja Espanjan ja Suomen välillä.
Asiantuntevan ja auliisti neuvoja jakavan kirjanpitäjän löytäminen on osoittautunut monelle yllättävän vaikeaksi.
Espanjassa yleisesti asioiden hoitaminen sähköisesti on vielä lapsen kengissä Suomeen verrattuna ja moni yritys valitsee edelleen asioimisen kasvotusten jos vain mahdollista. Voi siis olla että paikkakunnan parasta palvelua tarjoava vihanneskauppa, musiikkikoulu ja kalaravintola ei löydy Googlesta millään tavoin!
Asunnon vuokrauksen tai -kaupan kiemurat ovat ihan oma lukunsa. Suosittelen lämpimästi käyttämään asiantuntevaa kiinteistövälittäjää ja varsinkin jos olisin ostopuuhissa, pitäisin huolen että perheellemme entuudestaan tuttu lakimies olisi tiiviisti mukana.
Ystävättäreni perhe on etsinyt taloa reilun vuoden. Sopivia kohteita on löytynyt useampikin, mutta kaupat ovat aina kaatuneet joko myyjän epärehellisyyteen tai siihen että hintaa on lähdetty nostamaan reilusti alkuperäisestä hinnasta.
Kysy suosituksia, niin suomalaisilta kuin espanjalaisiltakin!
Pitkä tausta ei välttämättä kerro laadusta, mutta antaa kuitenkin osviittaa. Tosin uuden yrityksen into palvella voi yllättää positiivisesti!
Facebookin keskusteluryhmistä voi saada mukavia vinkkejä mistä löytyy halvimmat pizzat, mutta luotettavaa tietoa kannattaa etsiä muualta.
Vuodesta 1985 saakka julkaistu Olé-lehti onkin monelle tietynlainen tuki ja turva ja harmittelenkin etten ole tullut säästäneeksi kaikki lehtiä. Lehdissä on paljon myös mielenkiintoisia retkivinkkejä ja reseptejä espanjalaisiin perinneruokiin.
Lukuisia rahanarvoisia ohjeita ja neuvoja olen saanut myös espanjan opettajiltani.
Viiden vuoden asumisen perusteella kokemukseni on että palvelun tarjoajan kansalaisuudella ei ole merkitystä.
Yhteinen ymmärrys ja mielenkiinto on huomattavasti oleellisempaa kun mistä maasta on kotoisin.
Tutusta on toki aina helppo aloittaa ja moni suomalainen suosii suomalaista myös Espanjassakin.
Omalta kohdaltani voin todeta että tätäkin maata kaikkine kiemuroineen alkaa ymmärtää ihan eri tavoin kun asioi ja ystävystyy espanjalaistenkin kanssa!
Kirjoitus on julkaistu ensimmäistä kertaa 28.5.2018 ja päivitetty 28.12.2021.
PS. Jos jotain täällä jaksan äimistellä, on se muiden omaisuuden kunnioittamattomuus ja välinpitämättömyys ympäristöasioista monin tavoin.
Tosin tänä vuonna kuulin että Espanjassa on sanonta “Joulutähti pitää saada lahjaksi tai se pitää varastaa.”
Tämä selittänee niin porttimme edustalta kadonneet joulutähdet, kuin sen että liikenneympyröihin istutetut alkavat harventua heti kun pimeys koittaa. Tosin sitä en ymmärrä miten tuo sanonta pätee kesäkukkiin jotka usein katoavat samaa vauhtia. Pitää muistaa kysyä espanjan opettajalta 😉
janinaslounge.com 