Kaataako kaamos?

Positiiviseen ajatteluun liittyvän kirjoituksen tulisi kaiketi alkaa positiivisesti.
Tässä jutussa positiivista on vain varsinainen anti – antaa hyväksyntä ja ymmärrys sille ettei positiivisella ajattelulla voi vaikuttaa kaikkeen. Ainakaan jos kyse on kaamosmasennuksesta.

” Ei kannata käyttää aikaa (=energiaa) asioihin joihin ei voi vaikuttaa”, on tuttu sanonta. Pitää paikkaansa!

Näin ollen henkilön, joka ei ole koskaan kärsinyt kaamosmasennuksesta tai kaamosrasituksesta, ei kannata neuvoa niistä kärsiviä. Lääkäri voi toki ohjeistaa koulutuksensa mukaisesti, mutta kanssamatkustajien ei kannata vaivautua.
Ystävää voi toki yrittää piristää, auttaakin monin tavoin toki. Mutta “kyllä se helpottaa kun keskityt vain positiivisiin asioihin”, on sama kuin sanot syöpää sairastavalle että “kaikella on tarkoituksensa”.

Uskon siihen että positiivisella ajattelulla voidaan vaikuttaa moniin asioihin.
Ehkä jopa syöpään. Lumelääkkeet tehovat usein aitoja paremmin ja eikö uskokin siirrä vuoria?
Uskon että kaamosmasennukseen tai -rasitukseenkin  (yleisesti puhutaan väsymyksestä, mutta rasitus lienee oikeaoppisempi lääketieteellinen termi)
voidaan positiivisella ajattelulla vaikuttaa monin tavoin, mutta varsinaista ongelmaa se ei poista!
Jos keho reagoi valon puutteeseen, reagoi mieli perässä ja toisin päin.

Uskon siihen että elämän laatu paranee positiivisiin asioihin keskittymällä ja niitä korostamalla. Hyvä ruokkii hyvää!
Kun auto jättää tien pieleen ei tilanne parane renkaita potkimalla.
Itseään on turha potkia nilkkaan pimeää vihaamalla.
Se että puoli vuotta hokee itselleen “onpa kurja ilma ja pimeää” ei takuulla auta mihinkään. Korkeintaan nopeuttamaan avioeroa tai ystäväkatoa, ei kukaan jaksa kuunnella valittajaa yhtäsoittoa ympäri vuoden. Suomen kesässä kun usein riittää valittamista yhtä paljon kuin talvessa.

Jatkuvat marmattajat ovatkin yleensä turhautuneita tai muista asioista kiukustuneita, harvoin oikeasti masentuneita. Säätä on helpompi sättiä kuin katsoa peiliin ja todeta että työpaikan valinta meni pieleen tai että oma elämä kaipaisi täysremonttia.
Kaamosmasentunut tai – rasittunut ei yleensä edes valita, vaan yrittää selvityä.
Yrittää pysyä hereillä ja jos pysyy, niin yrittää tehdä jotain muuta kuin kävellä jääkaapin ja sohvan väliä. Mutta kun ei jaksa. Aivot huutavat hiilihydraatteja, nekin ymmärtävät käyvänsä hitaalla ja kaipaavat energiaa. Suklaata, pastaa, mitä tahansa mistä saisi nopeasti energiaa!

Työpäivästä selviytyy juuri ja juuri, aina ei edes selviydy. Joskus on pakko ottaa sairauslomaa, kun ei yksinkertaisesti vaan jaksa, pysty eikä kykene.
Kukaan ei voi olla sairauslomalla pimeyden vuoksi koko talvea, eikä budjetti tai lomapäivät kestä kerran kuussa aurinkomatkoja.
Kirkasvalolamppu, sarastevalo herätyskello, D-vitamiinia maksimiannostuksella – auttavat vähän. Pitkäpinnainen puoliso joka kantaa enemmän vastuuta kodin- ja lastenhoidosta talvisin, auttaa paljon. Väsynyt kun väsyy entisestään myös tekemättömien töiden listasta, taakka kasvaa harteilla pelkästä huonosta omatunnosta.

Mikä sitten avuksi?
Ensiavuksi mainostetut Hyggeily ja Kotoilu ovat tuotteistettuja aputapoja selviytyä pitkästä pimeydestä, mutta toimivat vain vähän väsähtäneille tai lupaa kaipaaville sohvan nurkkaan kaivatumiselle ja viinipullon avaamiselle. Masentuneelle tai uupuneelle ne ovat keskisormen näyttämistä vastaava teko.

Hyvinvoinnin parissa työskentelevänä ja asiaan vuosia omakohtaista kokemusta keränneenä tiedän “kaikki” keinot. Omalla kohdallani suurin apu oli asian hyväksymisestä.
Hyväksynnän jälkeen voi aurinkolampun alla tehdä toimintasuunnitelmaa – talvinen välikuolema on vältettävissä, mutta keinot voivat olla radikaalit!

Jotkut muuttavat valon perässä osaksi vuotta tuhansien kilometrien päähän, toiset vaihtavat vakituisen työpaikan yrittäjyyteen, jotta voivat elää paremmin itselleen sopivassa vuorokausirytmissä. Jotkut tekevät töitä ympäri vuorokauden kesät ja matkustavat talvet täydellisten surffauskelien perässä.
Joku hyväksyy hidastamalla entisestään, sukutila Lapissa kaipaa jatkakaa. Moni kestää pimeyttä paremmin lumen keskellä. Se että on syntynyt Suomeen ei tee kaikista säänkestäviä, tai ainakaan pimeyden.